http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

16.9.2013

Rajan lapset



Hauhon yhtenäiskoululla pidettiin kesäkuun alussa väitöstilaisuus. Väittelijä oli Anneli Ilosen. Hänen väitöskirjansa aineena on Identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa. Olin minäkin tuolla yhtenäiskoulun täpötäydessä suuressa salissa kuuntelemassa. Vastaväittelijän argumentit nostivat mielenkiintoisen keskustelun yleisön joukosta. Näkyi ja kuului, että väittelijä oli omiensa keskuudessa.
Anneli Ilosen yksi huomio on, että raja on kollektiivinen trauma:
“Useissa aineistoni vanhimman sukupolven kertomuksissa kuuluu tunneviestejä rajan kammottavasta olemassaolosta. Niistä voi lukija tai kuulija tunnistaa kokemusta arkielämän alituisesta jännityksestä ja vaaran läsnäolon tunteesta.”
Tuo kysymys herää myös Kirjavaisten sukukirjan sukutaulujen äärellä. Miten sukupolvet vuosisatojen ajan ovat lähellä olevan rajan kokeneet? Ilosen väitöskirjan jälkeen jää kysymys, kuinka kaukaa sukupolvien takaa tuo kokemus on siirtynyt kivennapalaisten identiteettiin? Kuten Kirjavaisten sukukirjan takakannessa todetaan Johannes Linnakoskea siteeraten:
Tääll’ on rajan tuskat, rajan toivot,
rajan kiihkot, rajan kauhut,
Niitä ei ymmärrä laakson lapset,
ei rintamaiden inehmot tajua
Ilosen Väitöskirjan pääkysymys kuuluu, miten siirtokarjalaiset tekevät identiteettityötään. Hän selvittää samalla kysymykstä mitä on kannakselainen identiteetti? Mitä evakkojen identiteettiin sisältyy ja miten se ilmenee? Miten kannakselainen identiteetti on säilynyt ja siirtynyt uusiin sukupolviin?
Ilonen on huomannut, että toinen sukupolvi evakkojen jälkeen on vasta viime vuosikymmeninä havahtunut tutustumaan vanhempiensa tai vanhempansa kotipaikkaan ja kotiseutuun. Ilonen myös väittää, että tämä kiinnostus näyttää siirtyvän myös kolmannelle ja neljännelle sukupolvelle.
Anneli Ilonen löytyy muuten myös Kivennavan Kirjavaisten sukukirjasta. Hän on Sipin ja Seikan jälkipolvea. Hänen ätinsä ja isänsä olivat Kivennavan Kekrolasta. Äidin puolelta Pirisiä. Esi-isä torppari Paavo Pirinen oli siirtynyt Pihlaisista Riihisyrjän kautta Kekrolaan 1860-luvulla. Kirjavaisten sukuun he tulevat Kurkelasta Pihlaisiin muuttaneen Matti Heikinpoika Kirjavaisen kautta (1640-1710).
Mutta tutustu väitöskirjaan. Se on saatavissa verkosta:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti