http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

4.1.2014

Google Earth ja Kivennapa




Sipin jälkipolven edustajia siirtyi kovin verkkaisesti
naapuripitäjiin.
Vaikka Kivennavan Pihlainen ja Muolaan Jaarila
olivat lähes kiinni kasvaneita kyliä Kirjavaisten sukua
siirtyi Jaarilaan vasta 1800-luvun alussa.
Toiseen naapuripitäjäänValkjärvelle
Valkeamatkan ja Siparilan kyliin suku levisi
700-luvun puolenvälin jälkeen.
Kirjavaisten suku pysyi sitkeästi asuinsijoillaan sen jälkeen kun kantaisän jälkeläiset olivat Uudeltakirkolta Kivennavalle siirtyneet. 1700-luvun puoliväliin asti koko Sipin jälkipolvi asui Kivennavalla, yli puolet heistä Pihlaisten kylässä.  Pihlaisissa asui Kirjavaisia, muihin kyliin miniöiksi lähtevät tyttäret saivat lapsia Käkösille, Pimiöille, Henttisille, Liftländereille, Naulapäille, Ilosille, Koisteille, Nikkasille, Paavolaisille... Uudet äitipolvet toivat aina uusia sukunimiä jälkipolviin.

Vielä 1700-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun Sipin jälkipolvissa syntyneistä yhdeksän kymmenestä asui Kivennavalla. Suku on siis vahvasti kivennappoisia. Melkoinen osa oli myös pihlaislaisia, Pihlaisten kylässä asui noin 20% Sipin jälkipolvista.

Sitkeästi pääosa pysyi sukunsa perinteisillä asuinsijoilla myös Vanhan Suomen liityttyä muuhun Suomeen ja Suomen itsenäistyttyä. Ennen sotia heistä kolme neljäsosaa oli edelleen kivennapalaisia. Maanmittauslaitoksen sivustosta Karjalan Kartat voit tutusta tarkemmin koko luovutetun Karjalan alueeseen. Tässä verkkopalvelussa on neljä varsinaista kartta-aineistoa vuodenta 1939: kaksi topografista karttaa (mittakaavoiltaan 1:100 000 ja 1:20 000), pitäjänkartta (1:20 000) sekä yleiskartta.
Esimerkkinä Pihlainen ympäristöineen  topografisella kartalla mittakaavalla 1:100 000

Suvun talot Kivennavalla

Kalevin Hyytiä on rakentanut sivuilleen selvityksen Kivennavan väestöstä 1939. Sen tarkastelemiseen tarvitset Google Earth sovelluksen jonka voit ladata koneellesi verkosta. Listan Google Earthilla tarkasteltavista tiedostoista löydät alla olevasta sivulinkistä. Klikkaamalla kartalla olevaa talon kuvaketta näet ketkä taloa pitivät:

http://www.kivennapa.fi/kartat/

Tuon esityksen lisäksi Kalevi Hyytiä on muutamasta Kirjavaisten kannalta keskeisestä kylästä eritellyt talot joissa asui Sipin jälkipolvea. Näistäkin on Google Earthissä tarkasteltavat tiedostot. Tämä aineisto ei ainakaan vielä kata kaikkia kyliä, joissa Sipin jälkipolvea asusteli.

Pihlainen   Vuonna 1939 kylässä oli 73 taloa ja kuten Hyytiän esityksestä näet, lähes kaikissa asusti Sipi Kirjavaisen jälkipolvea. Nykyiseltä nimeltään Malinovka.  Entisestä kylästä ei ole mitään jäljellä, sen päälle rakennettu ohjustukikohtakin on jo rapistumassa.
Rantakylä Juuri ennen sotia Rantakylässä oli 70 taloa.  Rantakylä oli toinen kylä, johon sukua oli keskittynyt. Kirjavaisten jälkipolvea siirtyi Pihlaisista 1700-luvun loppupuolella. 1939 vähän yli puolessa taloista asui Sipin jälkipolvea. Nykyinen nimi on Tsernigovka ja paikalla on huvila-asutusta.
rantakyla-kirjavainen.kml

Hartonen Hartosessa oli ennen sotia taloja 46. Nykyisin asumaton.
hartonen-kirjavainen.kml

Hiirelässä taloja ennen sotia 36m nykyisin asumaton.
hiirela-kirjavainen.kml

Kanalassa taloja 16, nykyisin asumaton.
kanala-kirjavainen.kml

Karvalassa ennen sotia taloja 43, kylä autioitui vuonna 1950
karvala-kirjavainen.kml

Korpikylässä taloja oli 25, sodassa tuhoutunut ja asumaton.
korpikyla-kirjavainen.kml

Multalassa taloja 19, nykyisin asumaton.
multala-kirjavainen.kml

Pamppalassa oli ennen sotia 35 taloa, alue autioitui 1950
pamppala-kirjavainen.kml

Raivolassa oli ennen sotia 402 taloa ja rautatieasema. Sen nykyinen nimi on Rosthino, siellä on nykyisin melko paljon asutusta, hyvät palvelut ja liikenneyhteydet.
raivola-kirjavainen.kml

Suurselkälässä oli 24 taloa, nykyisin asumatonta seutua
suurselka-kirjavainen.kml

Vanhassakylässä oli 11 taloa, nykyisin asumaton
vanhakyla-kirjavainen.kml

Vuottaalla oli taloja 50, alue on asuttu, nimeltään Kirovskoje
vuottaa-kirjavainen.kml



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti