http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

15.2.2014

Sukuselvitystä Rantakylästä



Tammikuun alussa kirjoitin Kalevi Hyytiän Google Earthin avulla tekemästä selvityksestä Kivennavan tilallisista vuonna 1939. (Google Earth ja Kivennapa).

Kalevi Hyytiä on tällä tavoin näyttänyt myös Kirjavaisten suvun levinneisyyttä. Vuoden 1939 tilat on siirretty nykypäivän satelliittikuvaan ja nimetty tilan omistajan mukaan.Pihlaisten kylä oli täynnä Kirjavaisia, mutta kun katsotaan muihin kyliin nimet muuttuvat.

Rantakylään siirtyi Pihlaisista jo 1700-luvun loppupuolella Sipi Kirjavaisen jälkipolvea. Sipin jälkipolveen liittyvät talot on Hyytiä eritellyt Rantakylässä (rantakyla-kirjavainen.kml). Vähän yli puolet taloista on korvamerkitty, mutta miten nämä talot Kirjavaisiin liittyvät?  Millä tavalla esimerkiksi Antti Paloposken perikunta on yhteydessä Kirjavaisiin? Pelkästä talon haltijan nimestä ei saa otetta.

Tein tähän tiekartan Sipin sukujuuriin,  jotta Rantakylän yhteydet Kirjavaisiin avautuvat sukukirjaa selailemalla.

Tätä tehdessä vahvistui mielikuva, että sukuseurojen lähestymistapa esivanhempiin sukukirjan kautta on kuin silmälappujen kanssa kulkemista. On perustettu sukuseura, kun on löydetty jostain historian hämäristä yksi esivanhempi nimisuvulle, yleensä poikkeuksetta se on esi-isä. Kun tarpeeksi syvältä lähdetään nimiä toimitettavaan sukukirjaan kertyy helposti toistakymmentä tuhatta.  Eläneiden ihmisten sukuverkostot jäävät pääosin tavoittamatta, jos sukuyhteyksiä tarkastellaan vain yhden lähtöhenkilön kautta. Minusta se kuitenkin olisi sukututkimuksen merkittävin anti.

Myöskään kyläkirjat eivät yleensä kerro miten eri nimisuvut ovat kietoutuneet toisiinsa seudulla, jossa vuosisatoja ollaan asuttu samoilla asuinsijoilla. Olisiko tässä työsarkaa sukuseurojen yhteystyölle? Minkälainen oli eläneiden ihmisten sosiaalinen verkosto? Kuka oli kenenkin pikkuserkku? Mikä veti sukuja yhteen ja mikä niitä piti erillään?

Suppeasta Sipi Kirjavaisen näkökulmastakin yhteydet ovat toki mielenkiintoisia. Pojat ovat pysyneet kotikylissään, tyttäriä naitu naapurikyliin. Joku kiertolainen kotivävy sukutauluissa poikkeuksena.  Sukuyhteydet eivät kuitenkaan muodostu sattumalta ja kerran syntynyt geneettinen yhteys nimisukujen välillä vahvistuu avainhenkilöiden kautta. Näin on ollut aikojen alusta, joten DNA-tutkimuksella voisi olla paljonkin annettavaa sukuhistorian ulottamiseen kirjallisten lähteiden tuolle puolen.

Tässä siis sukukoordinaatit Rantakylään. Kaivakaapa sukukirja kirjahyllystä.
Rantakylään pääsette tästä: rantakyla-kirjavainen.kml (vaatii Google Earth ohjelman)

Talo 1 Antti Paloposken perikunta

Antti Mikonpoika Paloposki tuli kotivävyksi Tolvasenmäen perintötilalle vuonna 1882 avioiduttuaan Jooseppi ja Annan Tolvasen tyttären Helenan kanssa. Antti Paloposki on sukukirjassa taulussa 820. Hän syntyi Muolaan Soittolassa 859. Antin äiti Maria Nikkanen oli kotoisin Rantakylästä ja isoäiti Katri Kirjavainen Pihlaisista (Taulu 77).

Talo 2 Eino ja Saima Seppänen


Eino Seppänen ja Saima Paloposki olivat kumpikin Sipi Kirjavaisen jäkipolvea. Saima oli syntynyt Rantakylässä (Taulu 820) ja Eino Siiranmäellä (Taulu 2316). Einon äiti oli Katri Kaukonen ja isoäiti Maria Naulapää Kekrolasta. Vuonna 1785 Naulapään sukuun Kekrolaan oli avioitunut Anna Kirjavainen Pihlaisista (Taulu 55). Saiman isä oli Antti Paloposki. Hänen sukujuuristaan enemmän talon 1 kohdalla.
Vanhaisäntä Juho Tolvanen on Kirjavaisten sukukirjassa taulussa 2330 ja hänen ensimmäinen vaimonsa Riitta Katri Naulapää taulussa 2359. Riitta oli syntyjään Suurselästä ja hänen isänsä Pietari Naulapää Kekrolasta. Anna Kirjavainen taulussa 55 avioitui Pauli Naulapään kanssa Soppikylään vuonna 1785 ja perhe muutti pian Kekrolaan. (Taulu 597). Tolvaset tulivat Rantakylään jo Isovihan aikaan 1700-luvulla.

Talo 3 Johannes Seppäsen perikunta


Johannes Seppänen (Taulu 2074) avioitui Pihlaisten kylän Anna Kirjavaisen (Taulu 949) kanssa. Kummatkin siis Sipin jälkipolvea. Google Earthin kylänäkymässä nimetään talo Johannes Seppäsen perikunnalle. Johannes kuoli kuitenkin vasta 1973 Kangasalalla, Anna Kirjavainen kuoli 1935 Rantakylässä. Johanneksen äiti oli Kristiina Liski ja äidinäiti Helena Kakki, molemmat Rantakylästä. Helena Kakin äiti oli Moses Kakin kanssa vuonna 1832 avioitunut Anna Kirjavainen Pihlaisista (Taulu 531).

Talo 4 Antti ja Elsa Seppänen

Tämä tila kuului Hovimäen perintötilaan, joka oli vuonna 1898 Isojaon yhteydessä annettu Juhana Mooseksenpoika Kakille. Antti Seppänen (Taulu 2075) ja Elsa Murtonen (Taulu 658) olivat kumpikin Sipin jälkipolvea. Antti Seppänen oli taloa 3 isännöineen Johanneksen veli. Elsan vanhemmat olivat Antti Murtonen (Taulu 2143) ja Anna Kirjavainen (Taulu 657). Molemmat Pihlaisista ja Sipi Kirjavaisen jälkipolvea useampaakin kautta.

Talo 5 Jooseppi ja Aino Sällinen

Google Earthin talonimistä puuttuvat ä:n pilkut. Sukunimen Sallinen pitäisi olla Sällinen. Sällisen vaimo Aino on Kirjavaisten sukukirjassa nimellä Aina (Taulu 836). Sukukirjassa on todettu Joosepin muuttaneen nimensä Seljaksi. Aina Nikkanen oli talosta 22, vanhoja Rantakylän Nikkasia. Hänen isänisänsä äiti oli Katri Kirjavainen Pihlaisista (Taulu 77).

Talo 6 Paloposken nahkatehdas (6a) ja Paloposken kauppa (6b)

Kauppias-maanviljelijä Jooseppi Paloposken omistukseen kuului tiloja Rantakylässä. Tässä talossa oli kylän posti, kauppa ja nahkatehdas. Joosepin isä Antti Mikonpoika Paloposki oli tullut Muolaasta vävyksi Tolvasenmäen taloon (Talo 1). Joosepin vaimo oli Hilma Nikkanen. Sukuyhteys Kirjavaisiin syntyy siis ainakin Katri Kirjavaisen kautta (Taulu 77)

Talo 7 Mikko ja Ida Tolvanen, perikunta

Mikko Tolvasen (Taulu 2036) äiti oli Katri Lonki Muolaan Lehtokylästä ja äidinäiti Eeva Sarvi Kivennavan Kotselästä. Kotselän Sarvista sukujuuret johtavat Anna Kauppiseen (Taulu 521) ja Pihlaisiin. Anna Kauppisen äiti oli Maria Kirjavainen Pihlaisista (Taulu 52). Iida Tolvanen oli Mikon sisar. Mikon vaimo Kristiina Karjalainen kuoli vuonna 1918 ja Mikko eli leskenä.

Talo 8 Anna Tolvanen, perikunta

Anna oli sukuaan Kyllästinen (Taulu 1851). Hänen 1934 kuollut miehensä Armas Tolvanen (Taulu 1636) oli Rantakylän Tolvasia ja tila kuului Uusimäen perintötiloihin, joista se oli muodostunut useiden jakotapahtumien jälkeen. Armas ja Anna Tolvanen asuivat aluksi Tolvasenmäen Mikkolassa talossa 65. Molemmat siis sukulaisia Sipin jälkipolvena. Armaksen sukujuuret Kirjavaisiin tulevat äitilinjasta Toikka - Toivonen - Pimiän sukua myös isälinjassa - johtaen Kauksamon Anna Kirjavaiseen (Taulu 32). Annan suku oli Voipialasta ja johtaa Kauksamoon Kaisa Kirjavaiseen (Taulu 36) Anna ja Kaisa Kirjavainen olivat serkuksia, heidän isoisänsä oli Juho Kirjavainen (1640-1710 / Taulu 25).

Talo 10 Jooseppi ja Hilma Paloposki

Paloposken talosta käytettiin myös nimitystä Rheinborthin hovi. Tilalla oli suuri puimala, mylly ja kotitarvesaha. Asuinrakennus oli suuri kaksikerroksinen, suuri oli myös kivinavetta ja rakennuksiin kuului vielä talli ja työläisten asuntoja. Hilma Paloposki oli omaa sukuaan Nikkasia Muolaan Kalloisista. Jooseppi Paloposken äiti oli Rantakylästä Maria Nikkanen (Taulu 819) ja äidinäiti Katri Kirjavainen Pihlaisista. (Taulu 77)

Talo 11 Esa ja Anna-Maria Kyllästinen

Tässäkin talossa olivat kumpikin puolisoista Sipi Kirjavaisen jälkipolvea. Esa (Taulu 1843) oli Voipialan Kyllästisiä, taloissa 8 asuneen Anna Tolvasen veli, joten hänenkin juurensa johtavat Kaisa Kirjavaiseen Kauksamosta (Taulu 36). Anna-Maria oli omaa sukuaan Tolvanen. Matti Tolvanen oli hänen isänsä ja Maria Toikka (Taulu 318) hänen isänäitinsä. Armas Tolvanen talosta 8 oli hänen veljensä.

Talo 12 Anna Maria Seppänen ja perikunta

Anna Maria (Taulu 2308) oli omaa sukua Puhalainen, äiti oli Saara Naulapää ja isoisä Matti Naulapää, Kekrolan Naulapäitä. Sukujuuret johtavat Yrjön (äii) ja Paulin (äiii) kautta Anna Kirjavaiseen Pihlaisista (Taulu 597). Samaa Naulapään sukua kuin talossa 2 vanhaisäntä Juho Tolvanen.

Talo 13 Jooseppi ja Aino Hyttinen

Tila oli alunperin osa Hyttisenmäen perintötilaa, joka jaettiin vuonna vuonna 1935 neljään osaan. Hyttisen suku oli muuttanut Rantakylään Pihlaisista vuonna 1744. Rantakylään muutti Risto Tuomaanpoika Hyttinen ja Saara Pimiä. Saara oli Sipi Kirjavaisen jälkipolvea, Kotselän Pimiöitä alkujaan. (Taulu 346) Sukuyhteys Kirjavaisiin on kauksamolaisen Anna Kirjavaisen (Taulu 32) kautta.

Talo 15 Antti ja Alina Nikkanen

Antti Nikkanen (Taulu 1107) äiti oli Helena Nikkanen Rantakylästä ja Esa Nikkanen Kukonmäestä. Äidinisä oli Antti Nikkanen Kukonmäestä (Taulu 506), jonka kummatkin vanhemmat olivat Sipi Kirjavaisen jälkipolvea. Hanna Kirjavainen (Taulu 589) ja Juho Nikkanen (Taulu 501). Täältä päästään Töllisten suvun kautta Helena Kirjavaiseen Pihlaisiin (Taulu 47). Samaisen talossa 15 asuneen Antti Nikkasen äidinäiti oli Katariina Kirjavainen Pihlaisista (Taulu 110). Suoria esipolvilinjoja Sipi Kirjavaiseen on siis monia. Nikkasten suku on keskeinen Kirjavaisten sukukirjassa.

Talo 16a Johannes ja Hetti Tolvanen

Johannes Tolvanen (Taulu 2039) oli Katri Lonkin (Taulu 2029) ja Pietari Tolvasen poika. Katri Lonkin äiti oli Eeva Sarvi Kotselästä ja Sarven suvun kautta päästään Anna Kauppiseen (Taulu 521) Pihlaisista ja hänen äitiinsä Maria Kirjavaiseen (Taulu 52). Johannes oli siis taloa 7 isännöivän Mikko Tolvasen veli.

Talo 16b Toivo ja Laina Honkanen

Johanneksen tytär Laina (Taulu 2040) avioitui Muolaan Vesikkalasta kotoisin olleen Toivo Anselm Honkasen kanssa.

Talo 21 Sulo ja Anna Tolvanen

Sulo Tolvanen (Taulu 2146) oli Juho Tolvasen poika ja Ristiina Murtosen pojanpoika. Ristiina Murtonen (Taulu 2144) oli kotoisin Pihlaisista. Ristiinan isä oli Jooseppi Murtonen ja isänäiti Anna Kirjavainen (Taulu 558). Aina Vilhelmiina Tolvanen (otsikossa Anna) oli Mikko Kakin tytär Muolaan Jaarilasta. Hän ei ollut suoraan Sipin jälkipolvea, mutta suvut Kakki ja Kirjavainen olivat Jaarilassa yhteydessä toisiinsa.

Talo 22 Johannes ja Helvi Nikkanen

Talon vanhaisäntä Antti Nikkanen (Taulu 834) oli Heikki Nikkasen poika ja pihlaislaisen Katri Kirjavaisen (Taulu 77) pojanpoika. Hänet teloitettiin vuonna 1918 Pamppalassa sisällissodan aikana.

Talo 23 Emil ja Helmi Nikkanen

Helmi Helena Nikkanen (Taulu 1980) oli sukujaan Kakki. Isä oli Juho Kakki Rantakylästä ja isoisä Antti Kakki (Taulu 498) Kukonmäestä. Antti Kakki oli äidinpuolelta Pihlaisten Töllisiä ja Helena Kirjavaisen (Taulu 47) kautta Helmi Nikkanen oli Sipin jälkipolvea. Talon isäntä Eemil Nikkanen kaatui jatkosodassa 9.8.1941 Säntämässä.

Talo 26 Eino Helppolainen

Talon vanhaemäntä oli Anni Joosepintytär Kirjavainen (Taulu 1131) Ahjärveltä. Isä Jooseppi Kirjavainen (Taulu 113) syntyi Pihlaisista.

Talo 31 Anna Maria Glad perikunta

Anna Maria (Taulu 1195) oli sukuaan Rantakylän Nikkasia. Hänen isänsä oli Pietari Nikkanen ja isänäitinsä Eeva Pohjolainen (Taulu 134) Rantakylästä. Isänäidinäiti oli Maria Koisti ja isänäidinäidinäiti Helena Siterlainen Pihlaisista. Susanna Kirjavainen (Taulu 14) oli Helenan äiti.

Talo 33 Antti ja Alina Nikkanen

Antti Nikkanen (Taulu 1107) oli Helena Nikkasen ja Esa Nikkasen poikia. Heidät on kirjattu isännöimään myös taloa 15.

Talo 40 Jalmari Nikkanen


Tämä Lehikoisen talo oli talvisodan alla jo autioitumassa, Jalmari Nikkanen oli muuttanut taloon 37 avioiduttuaan leskiemäntä Emilia Mutan kanssa. Jalmarin isä oli Juho ja isoisä Yrjö Nikkanen. Yrjön isä Pietari Nikkanen oli Sipin jälkipolvea sekä isänsä että äitinsä kautta (Taulu 503)

Talo 41 Anna Maria Kyllästinen, perikunta

Talossa vanhaemäntä Anni (Taulu 1996) oli omaa sukua Kakki, Tobias Kakin tytär Rantakylästä. Helena Kirjavainen (Taulu 47) tulee esipolvissa vastaan kuten talossa 15 Juho Nikkasen kohdalla. Talon vävypoika Jooseppi Kyllästinen (Taulu 1846) oli Juho Kyllästisen poika. Esipolvissa päädymme jälleen Kaisa Kirjavaiseen (Taulu 35) Kauksamoon.

Talo 43 Nestor ja Maria Glad

Maria oli omaa sukua Nikkanen, Jooseppi Nikkasen tytär.

Talo 44 Eino ja Saima Glad

Saima Emilia (1106) oli omaa sukua Nikkanen, Anni Nikkasen tytär ja Helena Nikkasen tyttärentytär (Taulu 1101). Hänkin siis useampaa kautta Sipin jälkipolvia.

Talo 50 Matti ja Aino Moisander


Matti Moisander (Taulu 2028) ja Aino (Aina) os Tolvanen (Taulu 2044) olivat kumpikin Sipi Kirjavaisen jälkipolvea. He muuttivat tähän taloon 1930-luvun alussa. Ainon äiti oli Katri Lonki ja Aino siis Johannes Tolvasen sisko. Matti Moisander oli Rantakylän Moisandereita, Kristiina Kakki (Taulu 2078) hänen isoäitinsä. Hänen kauttaan päädymme Anna Kirjavaiseen Pihlaisista (Taulu 533)

Talo 51 Amalia Moisander ja pojat

Amalian vuonna 1926 kuollut mies Antti Moisander (Taulu 2079) oli myös Rantakylän Moisandereita, Matti Moisanderin setä, äitinsä Kristiina Kakki (Taulu 2078) ja isoäitinsä Anna Kirjavainen (Taulu 533).

Talo 52 Antti ja Loviisa Tolvanen

Antti Tolvasen (Taulu 2150) äiti oli Ristiina Murtonen Pihlaisista ja isoisänsä Jooseppi Murtonen (Taulu 562). Äidinisänäiti oli Anna Kirjavainen (Taulu 558)

Talo 54 Mylly ja saha

Myllymäen tila erotettiin Toivolan kantatilasta talosta 56 vuonna 1924. Esa Tolvanen (Taulu 2345) osti tilan vuonna 1937. Esa oli Paavo Tolvasen ja Anni Riikosen poika. Anni Riikosen äiti oli Maria Naulapää, äidinisä Yrjö Naulapää (Taulu 604) ja äidinisänäiti Maria Kirjavainen (Taulu 596) Pihlaisista.

Talo 55 Esa ja Hilda Tolvanen

Tässä talossa Esa (Taulu 2345) ja Hilda Tolvasen perhe asui vuoteen 1937 kunnes ostivat Myllymäen tilan.

Talo 56 Mikko ja Arvo Tolvanen

Toivolan tila oli Tolvasten suvun kantatila. Mikko Tolvanen (Taulu 2329) oli Esa Tolvasen veli ja Kirjavaisten sukua äidinisänäidin Maria Kirjavaisen (Taulu 596) kautta.

Talo 57 Antti Tolvasen perikunta

Tämä Tolvasten suvun kantatilasta erotettu Kuoppamäen tila oli tyhjillään talvisodan alkaessa. Antti Tolvanen (Taulu 2339) oli samaa Tolvasten veljessarjaa kuin edellä Mikko ja Esa Tolvanen.

Talo 58 Mikko ja Helmi Seppänen

Helmi Eliina os. Toikka (Taulu 3009) oli Ristiina Liftländerin (Taulu 1600) tytär ja Valpuri Veijalaisen (Taulu 1598) tyttärentytär. Sukuyhteys Kirjavaisiin on Kauksamon Mari Kirjavaisen kautta (Taulu 31)

Talo 61 Matti ja Hilda Tolvanen

Matti Tolvanen (Taulu 1662) oli Sipi Kirjavaisen sukua sekä isänsä Mikko Tolvasen (Taulu 2135) että äitinsä Beata Toikan (Taulu 1659) kautta. Matin Isänäiti oli Piatta Murtonen Pihlaisista ja hänen äitinsä Anna Kirjavainen (Taulu 555) Matin äidinäiti oli Helena Toivonen (Taulu 318) Hän polveutuu Pimiän suvun kautta kauksamolaiseen Anna Kirjavaiseen (Taulu 32).

Talo 63 Katri Korjula


Juho Korjulan leski Katri oli omaa sukuaan Kakki. Juhon Matilda-sisar oli naimisissa Juho Kakin kanssa (Taulu 1233) ja tämä perhe asui samalla tilalla. Juho Kakin äiti oli Saara Jantunen ja äidinisä Juho Jantunen (Taulu 140). Jantuset olivat Rantakylästä ja sukuyhteys Kirjavaisiin oli pihlaislaisen Susanna Kirjavaisen (Taulu 14) kautta.

Talo 66 Emil ja Helmi Rämö

Eemeli Rämö (Taulu 1224) oli Juhon poika ja Tuomas Rämön pojanpoika. Suku eli Rantakylässä ja tilan nimi oli Rämölä. Sukuyhteys Pihlaisiin ja Kirjavaisiin on heilläkin Susanna Kirjavaisen kautta. (Taulu 14)

Talo 67 Antti Liskin perikunta


Liskilän tilan isäntä Antti Liski (Taulu 2072) ja emäntä Hilja Maria os Toivonen (Taulu 1660) kuolivat juuri ennen talvisodan alkua, ensin emäntä ja sitten isäntä. Kummatkin olivat Sipi Kirjavaisen jälkipolvea. Antti Liskin äiti oli Helena Kakki Rantakylästä ja äidinäiti Anna Kirjavainen (Taulu 533) Pihlaisista. Hilja Toivosen vanhemmat olivat Mikko Tolvanen ja Beata Toikka, molemmat Sipin jälkipolvea. Hilja Toivosen sukutaustassa on siis Pimiän suvun kautta Kaisa Kirjavainen Kauksamosta (Taulu 36)

Talo 69 Saima ja Antti Hyttinen

Saima Hyttinen oli omaa sukuaan Kakki (Taulu 1215) ja Eeva Rämön pojantytär. Sukuyhteys Sipi Kirjavaiseen Saimallakin on Susanna Kirjavaisen kautta (Taulu 14)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti