http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

5.5.2014

Paluumuuttoa jatkosodassa

Sukukirjan tiedot eivät ole koskaan valmiit. Suvussa tapahtuu ja aina löytyy uusia tietolähteitä vanhoihin tapahtumiin. Sellaisiakin tietolähteitä, jotka periaatteessa olisivat olleet käytettävissä sukukirjan painoon mennessä, mutta kun eivät olleet. Esimerkki tällaisesta Kirjavaisia koskevasta täydentävästä tiedosta on vuonna 2008 ilmestynyt Martti Soikkelin kirja Vaitelias mies.

Kirjan alussa ollaan rovaniemeläisen eläkeläisen, työnjohtaja Matti Levosen hautajaisista. Saattoväen joukosta käydään laskemassa arkulle havuseppele, jonka nauhassa lukee: Matti Levosen muistoa kunnioittaen Heimopataljoona 3:n aseveljet.

Vainajan omaisista ei kukaan ollut kuullutkaan Heimopataljoonasta 3:sta, eivätkä he ymmärtäneet mistä on kysymys. Tämä  joukko-osasto koottiin venäläisistä sotavangeista. Sotavangeista, jotka olivat suomensukuista alkujuurta, pääosin inkeriläisiä.

Tiedettin, että Matti Levonen oli ollut rintamalla, mutta suomalaisessa joukko-osastossa. Ei hän koskaan sodasta puhunut, mutta syntyperäisenä suomalaisena hänellä ei pitänyt olla mitään tekemistä Heimopataljoonan kanssa.

Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että sodasta palannut mies ei puhu kokemuksistaan. Matti Levosella oli kuitenkin ollut tavallista painavammat syyt olla hiljaa.

Maria Kirjavaisen kohtalo

Miten Matti Levonen liittyy Kirjavaisten sukukirjaan? Et löydä häntä sukukirjan henkilöluettelosta. Soikkelin kirjan Vaitelias mies löytyy kuitenkin Muolaan Kirjavaisten kohdalta Taulusta 218, mutta toisella nimellä. Hän oli vuonna 1911 syntynyt Matti Matinpoika Nuija, jonka äiti oli Toksovassa syntynyt Maria Kirjavainen. Maria on Matti Taavinpoika Kirjavaisen tytär. Tämä Muolaan Kannilasta lähtenyt Kirjavaisten sukuhaara on elänyt Pietarissa jo 1800-luvun alkupuolella, kuten sukutauluista selviää.

Muolaan Kirjavaisilla tarkoitetaan 1680-luvulla syntyneen Muolaan Kannilassa eläneen Heikki Juhonpojan jälkipolvea. Varmaa tietoa hänen yhteydestä Sipi Kirjavaiseen ei vielä ole, mutta sukukirjassa hänen jälkipolviaan on esitelty. Muolaassa on myös Sipi Kirjavaisen jälkipolvea, jotka siis löytyvät kirjan varsinaisesta perusaineistosta.

Soikkelin kirja antaa lisätietoja Maria Kirjavaisesta. Marialla oli miehensä Matti Nuijan kanssa kuusi lasta. Vain kaksi heistä on mainittu sukukirjassa.

Perheen elämää valotetaan Soikkelin kirjassa laajasti. Maria Kirjavaisen mies Matti Nuija vangittiin vuonna 1935. Tiedot ovat hieman epämääräiset. Hän saattoi olla kolme vuotta vangittuna kolhoosiin liittymisen vastustamisesta ja karkoitettu sitten sadan kilometrin päähän Leningradista. Toisten tietojen mukaan hän katosi heti pidättämisensä jälkeen jälkiä jättämättä. Suomalaissyntyisiä siirrettiin tuolloin yleensäkin pois raja-alueilta ja Leningradista.

Maria Kirjavainen kuoli vuonna 1942 Saksassa vankileirillä. Vangiksi hän joutui Leningradin saartorenkaan kiristyessä. Jouduttuaan rintamalinjojen väliin Maria piiloutui laudoilla vahvistettuun kuoppaan tyttäriensä kanssa.

Saksalaisten konekivääripesäke asettui kuopan lähelle. Naiset selvisivät tuosta pinteestä venäläisten vastaiskussa, mutta päätyivät myöhemmin sotavankeina Saksaan. Maria itse ja tytär Anna kuolivat vankileirillä lavantautiin. Marian tytär Maria selvisi, pääsi työskentelemään saksalaiselle maatilalle, meni naimisiin puolalaisen  entisen sotavangin kanssa ja muutti hänen kanssaan Yhdysvaltoihin.

Martti Soikkeli muuten käyttää kirjassan Maria Kirjavaisesta nimeä Mari Kirjavainen. Ilmeisesti perhe kutsui häntä tuolla nimellä.

Vaitelias mies

Miten Marian poika Matti päätyi Suomeen? Martti Soikkeli on haastatellut kirjaansa Matin sukulaisia Suomessa ja Venäjällä, on kahlannut arkistoja ja tehnyt suuren työn selvittääkseen Toksavan Koivukylässä syntyneet Matti Nuijan tien rovaniemeläiseksi rakennusalan työnjohtajaksi.

Matti oli naimisissa kerran Venäjällä ja kahdesti Suomessa. Venäjällä hänellä on yksi lapsi Alfred Nuija. Lapsenlapset elävät Pietarissa.

Matti suoritti asepalveluksensa Neuvostoliitossa Karjalan jääkäriprikaatissa ja oli sotilasarvoltaan kersantti, mahdollisesti vääpeli. Myöhemmin Stalinin puhdistusten vuosina tämä Matin palveluspaikka lakkautettiin ja lähes kaikki silloin palveluksessa olleet suomalaiset upseerit teloitettiin. Marraskuussa 1939 Matti määrättiin asepalvelukseen kuten useimmat inkerinsuomalaiset sotilaat. Talvisodan aikainen palveluspaikka oli Jalkaväkirykmentti 5 Petroskoissa.

Soikkelin kertoo kirjassaan Matti Levosen tehneen eläkkeellä ollessaan pöytälaatikkoon käsikirjoituksen, jossa kerrotaan tapahtumista talvisodassa Kuusisen armeijassa.  Päähenkilö on nimeltään Jussi Jaakkolev, mutta kirjatut kokemukset ovat ainakin pääosin todennäköisesti Matin omia. Soikkeli on tehnyt paljon työtä sitoakseen Jaakkolevin vaiheet Matin omaan elämään arkistoista löydettävien lähteiden avulla.

Puna-armeijasta Tapparin lohkolle

Matti koulutettiin vakoojaksi. Hän antautui rintamalinjaa ylittäessään suomalaisille Kivennavalla. Vältti onnekkaasti tulemisen ammutuksi rajalla tai myöhemmin kenttäoikeudessa, missä hän oli syytteessä vakoilusta. Soikkeli kertoo saman kenttäoikeuden teloittaneen toisen Matin kaltaisen rajanylittäjän samana päivänä kun Matin tuomiota pohdittiin.

Matti siirrettiin sotavankileirille, ensin Viipuriin ja sieltä suomensukuisille vangeille Sääminkiin perustettuun leiriin. Suomensukuiset sotavangit saivat parempaa kohtelua ja Säämingin Aholahdesta sotavankeja oli tarkoitus siirtää lyhyen koulutuksen jälkeen uudisasukkaiksi valloitettuun Itä-Karjalaan. Vuonna 1942 perustettiin  luotettavimmiksi katsotuista vangeista vapaaehtoisuuteen pohjautunut joukko-osasto Heimopataljoona 3.

Huhtikuussa 1943 pataljoona lähetettiin rintamalle. Se sijoitettiin Metsäpirtin ja Miikkulaisen alueelle niin sanotulle Tapparin lohkolle, jossa se oli alistettuna 15. Divisioonalle. Matkaa Matin syntymäkotiin Toksovan Koivukylään oli rintamalohkolta 30 kilometriä.

Uusi henkilöllisyys turvana

Välirauhansopimuksessa kaikki sotavangit oli määrä luovuttaa Neuvostoliittoon. Heimopataljoonaa pyrittiin ensin piilottelemaan. Se ei onnistunut. Härkävaunukuljetuksessa vankien annettiin karata. Karanneita heimosotavankeja etsittiin vuosikausia, monet saatiin kiinni ja lähetettiin Neuvostoliittoon. Ruotsiin pakeni lähes parisataa miestä. Suomessa piileskeli väärennetyillä henkilöpapereilla joitain kymmeniä miehiä, joista muutamat välttivät kiinnijäämisen ja palautuksen Neuvostoliittoon. Matti Nuija oli heistä yksi.

Väärennettyjen sotilasasiakirjojen mukaan Matti Levonen oli palvellut varusmiehenä Suomen armeijassa 1932-33. Sotien ajan hän oli palvellut asiakirjoihin keksityissä joukko-osastoissa.

Martti Soikkeli kertoo yksityiskohtaisesti Matin vaiheista etsintäkuulutettuna. Matti meni naimisiin Virroilla. Morsian oli Hämeenlinnasta, Matti oli kirjoilla Pieksämäen maaseurakunnassa. Tämän seurakunnan kautta Matti Levonen oli ujutettu helmikuussa 1946 Suomen väestörekisteriin. Soikkeli tietää kertoa ketkä ja miten asian hoitivat. Tuohon aikaan Matti itse oli metsätöissä Haapajärvellä.

Suomessa Vaitelias mies Matti oli kahdesti naimisissa. Jälkimmäisestä avioliittosta hänellä oli 1950-luvulla syntyneinä kaksi tyttöä ja kaksi poikaa.

Ainakin yksi sukutaulu siis puuttuu sukukirjan Muolaan Kirjavaisia esittelevästä luvusta.

Matti Levonen ent. Nuija *1911 Toksova Koivukylä 
†1988 Rovaniemen mlk Taulu 218 ∞ 1933 Helmi Pitkänen 
*1911 Toksova Koivukylä †1951 Jakutski Neuvostoliitto 
 ∞ 1947 Bertta Leppänen os Tuomi  
 ∞ 1950 Liisa Hiltunen *1928 †14.4.1988
Alfred  *1938 †1994
Marja-Leena *1951
Sirkka-Liisa Levonen *1952
N.N. *1950-luku
N.N. *1950-luku

Tiedot ovat  Martti Soikkelin kirjasta.  Alfred Nuijalla on yksi lapsi ja kaksi lastenlasta. Heistäkin siis saisi vielä ainakin yhden uuden sukutaulun lukuun Muolaan Kirjavaiset




Martti Soikkeli on kirjoittanut mukaansatempaavaa henkilöhistoriaa eräistä Kirjavaisten sukukirjassa mainituista henkilöstä ja kohtaloista heidän lähipiirissään. Soikkeli avaa arkistoja ja kertoo elämäntarinoita. Esittelyssä on myös muita Inkerinsuomalaisia Heimopataljoona 3:n veteraaneja.