http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

29.6.2014

Sukuseuran vaakuna


Kivennavan Kirjavaisten sukuseuravaakunan ensimmäisiä luonnoksia

Yleinen käsitys sukuvaakunoista on, että ne ovat kuuluneet ainoastaan aatelistolle. Käsitys on väärä, koska ns. porvarilliset vaakunat syntyivtä samanaikaisesti aatelisvaakunoiden rinnalla, kuten myös kaupunkien, kiltojen, luostareiden ja piispojenkin vaakunat.
Keskiajalla oltiin hyvin tietoisia oikeudesta kantaa henkilökohtaista tai sukuvaakunaa. Alkuaan sukuvaakunat olivat henkilövaakunoita, jotka periytyivät suvussa.
Sukuseuravaakunaa ei pidä sotkea periytyvään sukuvaakunaan vaan se on kuin minkä tahansa seuran tai yhdistyksen vaakuna. Sukuseuroilla on usein nykyisin mietittynä oma vaakuna. Aihe etsitään suvun menneisyydestä ja seuravaakuna yhdistää suvun jäseniä.

Vaakuna suunnitellaan


Melko pian sukuseuran perustamisen jälkeen ryhdyttiin  puhumaan sukuvaakunan tarpeellisuudesta. 
Sukua kuvaavaksi aiheeksi nousi hevonen.

Heraldiikassa hevonen on vapauden, vahvuuden, kestävyyden ja nopeuden tunnus. Kirjavaisen sukuseuran vaakunassa hevosella viitattiin melkeinpä ainoaan tietoon, mikä sukuseuran alkuaikoina kantaisäksi nimetystä Sipi (Sigfrid) Kirjavaisesta tiedettiin.  Sipi oli ratsastaja.

Mistä ratsastaja saapui?

Ensimmäinen sukuvaakunaselvitys
Perusteellisesti pohdittu ja pitkään pöydällä pyöritelty vaakunaluonnos lähetettiin vuonna 2003 ensimmäisen kerran Suomen Heraldiseen seuraan arvioitavaksi. Tuohon ensimmäiseen yhteydenottoon oli vaakunaselityksen perusteluihin kirjattu: "Oletetaan ja asiaa tutkitaan: Ratsumies Sipi on Ruotsin kuninkaan käskystä tullut Karjalankannakselle, Kivennavalle Paraisilta Kuusiston linnan naapurista Kirjalan salmen yli hevosensa uittaen 1500-luvulla"

Sipistä oli tullut sukuseurassa myyttinen hahmo. Sipin pojasta Matti Kirjavaisesta tiedettiin paljonkin, mutta hänen isästään hyvin vähän. Ratsumies tämä Sipi oli, mutta muuta tietoa ei sukuseuralla ollut.

Heraldiseen seuraan lähtenyt kirjaus on seurausta juuri tuolloin keskusteluun nousseesta lähdeviittauksesta. Hataralta pohjalla tehty oletus.

Edelleenkin me liikumme melko pimeässä sukuseurassa kantaisäksi nousseen Sipin suhteen. Tiedämme hänen varsin todennäköisesti asuneen Uudellakirkon Kuuterselässä elämänsä loppuun asti. Uudellakirkolla asuneet Kirjavaiset olivat jo tiedossa sukuseuralla, mutta se ei estänyt valitsemasta vaakunaselitykseen oletusvaihtoehdoista kaikkein kiehtovinta. Sipi oli ratsastanut Kivennavalle Flemingin rakennuttaman Suomen vanhimman kartanon mailta. Onhan siellä Paraisilla toki myös Kirjalan kylä.

Historialliset lähteet ovat vaikeaselkoisia, usein harhaanjohtavia, helposti väärin tulkittavissa ja oletuksilla on helppoa täyttää lähteiden jättämiä aukkoja. Mitähän tietoja me suvun menneisyydestä tänään ymmärrämme väärin? Nyt tiedetään Sipin asuneen Uudenkirkon Kuuterselässä ja hänen poikansa Matti asettui Kivennavalle.

Kuuterselän Kirjavaiset

Vuoden 1602 lähteen mukaan Kuuterselän vapaita talonpoikia oli Heikki ja Sipi Kirjavainen ja heidät mainitaan vuoteen 1632 asti, jonka jälkeen Heikki Kirjavaisen tilalla asuu Paavo Kirjavainen.
Sipin vaimo Seikka mainitaan vuoden 1638 lähteessä. Tuolloin tilalla asuvat vielä Sipin pojat Matti ja Heikki vaimoineen.
Kirjavaisia on Kuuterselällä useita. Vuonna 1647 Kuuterselällä asuu Tuomas Kirjavainen vaimonsa ja veljensä perheen kanssa. Toisessa talossa asuu Yrjö Kirjavainen vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Vuonna 1652 Heikki Kirjavainen ja vaimonsa Malin sekä Tuomas Kirjavaisen poika Juho ja vaimonsa Valpuri. Vuonna 1659 mainitaan myös Heikki Kirjavaisen Yrjö-poika vaimoineen. Juho Kirjavainen vaimoineen näkyy lähteissä Kuuterselässä viimeisen kerran vuonna 1667, Yrjö Kirjavainen vuonna 1679.
Kirjavainen nimi häipyy Kuuterselästä 1700-luvulle tultaessa. Mistä Heikki ja Sipi Kuuterselälle tulivat? Olivatko he veljeksiä? Ketkä olivat heidän vanhempansa? Ovatko he tulleet Uudenkirkon Kirjavalasta ja mitä sukua he olivat Kirjavalan Kirjavaisille?

Vaakunan rekisteröinti

Sukuseuran vaakuna sai lopullisen muotonsa vasta vuonna 2006. Heraldiseen seuraan tehdyssä anomuksessa vältettiin nyt spekuloimasta kantaisään alkuperää. Kuvaus Sipistä on toki edelleen painottunut tietoon ratsumiestaustasta.

"Kilven punainen väri valittu kuvaamaan suvun karjalaisuutta. Karjalan ja Kivennavan vaakunassa punainen kilpi.
Hevonen viittaa suvun kantaisään. 1600-luvun alussa elänyt Sipi Kirjavainen oli ammatiltaan 'ratsastaja', alueen talonpoikien taisteluvalmiudessa pitämä ratsusotilas. Hevosen hulmuava, liekehtivä harja kuvaa ajan levottomia oloja yhtämittaisten taistelujen ja ryöstöretkien aikakaudella.
Poikittainen aaltokoroinen palkki kuvaa Pihlaisten kylän halki juoksevaa Härkäjokea ja kypsänä aaltoilevaa viljavainiota."