http://www.kirjavainen.fi/sukukirja.html

24.10.2014

Kuvamuistoja Pihlaisista ja pihlaislaisista




Irma Vilkman on toimittanut  Pihlaisten kyläseuralle jatkoa viime vuonna ilmestyneeseen Muistoja Pihlaisista ja evakoista kirjaseen. Painoasu ja taitto on samankaltainen kuin tuossa myöskin Pihlaisten kyläseuran vuoden 2013 Kirjavaisten sukukokoukseen myyntiin ehtineessä muistelmakokoelmassa. Pehmeät kannet, vähän toistasataa sivua, paljon kuvitusta. Kuvamuistoja Pihlaisista.

Pääpaino on tässä jatkomuistelussa nyt kuvissa. Niitä on löytynyt varsin monenlaisia eri ihmisten pöytälaatikoista. Vihkosen tekee erityiseksi ja mielenkiintoiseksi kuvien avaaminen kertomuksiksi. Irma Vilkman on tehnyt suuren työn haastattelemalla kuvia julkaisuun luovuttaneita ihmisiä, etsinyt ja kirjannut tarinoita kuvien taustalta.

Pihlaisten kylä oli Kirjavaisten kylä. Vuonna 1677 ennen Suuria kuolonvuosia veljekset Matti, Pietari, Tuomas, Juho ja Jonas muuttivat Pihlaisiin ja ottivat haltuunsa siellä olleet autiot. Kolme heistä jäi asumaan kylään perheineen. 

262 vuotta myöhemmin vuonna 1939 Talvisodan syttyessä Pihlaisissa oli taloja 72 ja asukkaita 345. Kirjavaisen poikien jälkeläisiä asui 61 talossa. Pihlaisista oli kasvanut Kirjavaisten kylä, suku toki laajeni pitkin Kannaksen rajaseutua muuallekin. Ja nyt sitten suvun kotipaikat ovat ympäri Suomea.

Kirjasen julkaisijana on Pihlaisten kyläseura. Sukuseura Kivennavan Kirjavaiset on toki myös kiinnittynyt Pihlaisten muistoihin. Sukuseuran jäsenistö on Pihlaisten kautta maailmalle lähteneiden Kirjavaisten jälkeläisiä.  

Sukukirjan ilmestymisen jälkeen kaikki kerätty tieto Sipi Kirjavaisen jälkipolvista on sukutauluina kirjan kansien sisällä. Tieto siis myös muualla asuneista Kirjavaisten sukuhaaroista. Heitä kuitenkin kuitenkin on suuri enemmistö, joten seuran jäsenpohja voisi olla tulevaisuudessa mielellään laajempikin.

Pihlaisten kuvamuistojen kaltaisia teoksia ei koskaan ole liikaa. Dokumentteja ja kuvia suvun vaiheista ei kannata jättää pöytälaatikkoon. On kulttuuriteko toimittaa ne julkaisuksi asti.

Tarinaa, kuvia ja dokumentteja oman isoisäni isästä Jooseppi Kirjavaisesta ja hänen pojistaan Pihlaisten kyläseuran uusimmassa julkaisussa.


4.10.2014

Ensimmäiset 100

Karjala-DNA projekti käynnistyi syyskuun puolivälissä. Vajaassa kuukaudessa tähän projektiin on liittynyt sata näytteen antanutta. Tarkalleen laskien projektissa on mukana tällä hetkellä, lokakuun alussa 2014

- YDNA-tuloksia 84 
- mtDNA-tuloksia 51
- FF-tuloksia 57
- Geno 2.0 - siirtoja 7
- BigY -tuloksia 6
- analysoituja näytteitä yhteensä 100

Isälinjatestissä YDNA on suurin aineisto tällä hetkellä. Tämä voidaan ottaa vain miehiltä. Sekä miehet että naiset voivat tutkituttaa myös äitilinjansa perimän mtDNA-testillä. FF eli Family Finder on "serkkuhaku", eli se tutkii geneettistä etäisyyttä eri henkilöiden välillä.

Kun ajattelee projektin tavoitteita tämä on vielä vähän. Tilastollisten päätelmien ja johtopäätösten teko luovutetun Karjalan sukujen yhteyksistä vaatii oleellisesti suuremman aineiston. Sukujen siirtymien arviointi pitäjittäin ja haploryhmittäin ei näin suppealla otannalla ole mahdollista.
Paljon tämä on siihen nähden, että Karjala-DNA on kerännyt mukaansa jäseniä vasta vajaan kuukauden. Projekti on siihen nähden lähtenyt käyntiin todella voimallisesti.

Projektin administraattori on Ahti Kurri, laajan asiantuntemuksen karjalaisesta sukututkimuksesta takaa Kalevi Hyytiä. Projektin kehittyessä ja osaaminenkin laajenee ja syvenee uusien jäsenten myötä.

Projektilla on facebook-ryhmä. Ryhmään on tervetullut jokainen, jolla jotain juuria luovutetun Karjalan alueella on. DNA-näyte ei siis ole pääsyvaatimuksena, ryhmän keskustelua seuraten voi arvioida onko kiinnostusta kantamaan oman kortensa yhteiseen kekoon.



Karjala-lehti kiinnostui DNA projektista